lauantai 20. kesäkuuta 2015

Sain tänäkin vuonna iloisen tehtävän olla työn syrjässä juhannuksena ja valvoa juhlakansan ilonviettoa Himoksen juhannusfestivaaleilla. Matkalla kohteeseen soitin hyvälle ystävälleni joka tehnyt hienon uran turvallisuusalalla ja kerroin tohkeissani tästä komennuksesta. Tämä hieman misantrooppinen kaverini oli mökillä viettämässä viikonloppua ja kertoi osuvasti tämän festarin kohderyhmään sopivan luonnehdinnan: "Siellä on niitä parikymppisiä miehenalkuja jotka on marraskuusta lähtien vetäneet testoa kannikkaan vain siksi että voivat olla Himoksella sitten ilman paitaa pullistelemassa kelistä riippumatta." Noh, lopulta päästiin kohteeseen ja eipä tarvinnut ajaa kuin 50 metriä porttien ohi niin jo oli ensimmäinen "Hulk" siellä tuplahauikset esillä ylävartalo paljaana räntäsateen nätisti valkaistessa jo valmiiksi blondattua kampausta. No ei se mitään, illan mittaan tätä juhlakansaa seuratessani tuli väkisinkin huomattua yhtäläisyyksiä näiden urhojen ja eläinmaailman (itse olen jonkin verran perehtynyt koirien viettikäyttäytymiseen) viettikäyttäytymisessä. Tämä privitiivinen käyttäytymismalli tulee tosin esiin vasta reilun kymmenen nautitun lime-lonkeron jälkeen, mutta mitä enemmän näitä tyttöjuomia nautitaan niin sitä enemmän yhtäläisyyksiä eläinkuntaan on selkeästi havaittavissa. Kutsun tässä yhteydessä näitä viettien valtaamia tosielämän Arnoldeja nimellä "Himosmies" ja käsittelen aihetta puhtaasti evoluutioteorian pohjalta, en Aatamin kylkiluiden näkökulmasta.

Vietit ovat Himosmiehen sisäsyntyinen käyttäytymismallisto, joiden mukaan se toimii eri tilanteissa.

Kaikilla eri vieteillä on oma tarkoituksensa ja tehtävänsä auttaa yksilöä tai lajia säilymään hengissä. Himosmies on perinyt viettinsä apinalta, joka on sen esi-isä n. 1000.000 vuoden takaa. Viettitoiminnot ovat sekä apinalla että Himosmiehellä edelleen samanlaiset. Jalostuksen seurauksena joillakin Himosmiehillä osa vieteistä on estynyt tai heikentynyt. Jokainen Himosmies on perinyt esi-isiltään kaikki viettitoiminnot, jotka ilmenevät yksilöillä erivahvuisina ja eri tavalla.

Viettitoiminta

Kaikkeen toimintaan Himosmies tarvitsee ärsykkeen, joka laukaisee tai herättää jonkin viettitoiminnon. Himosmies pyrkii toimimaan siten, että herätetty vietti tulisi tyydytetyksi, toisin sanoen se pyrkii kohti viettipäämäärää. Esimerkiksi pimeässä tulee vieras henkilö Himosmiestä vastaan. Tällöin Himosmies tuntee itsensä uhatuksi ja sen puolustusvietti herää. Himosmies joko hyökkää ja täten yrittää karkottaa lähestyjän tai pakenemalla pyrkii pääsemään uhasta eroon. Himosmiehen ärsytyskynnys voi olla joko korkea, eli se tarvitsee voimakkaan ärsykkeen aloittaakseen toiminnan tai jos ärsytyskynnys on matala, Himosmies reagoi jo pieneenkin ärsykkeeseen.

Laumavietti

Himosmiehellä on sisäsyntyinen vietti muodostaa lauma muiden samalla teltta-alueella asuvien kanssa. Laumavietti on hyvin voimakas ja se on aina aktivoitavissa. Himosmies haluaa aina vahvistaa lauman yhteenkuuluvuutta ja miellyttää lauman johtajaa. Lauma kommunikoi keskenään erilaisten äänien, eleiden ja ilmeiden välityksellä.
Koulutuksessa laumaviettiä voidaan hyödyntää johtajan toimesta muun muassa tottelevaisuudessa luoksetuloliikkeessä ja kaikissa lajeissa peruskoulutuksen jälkeen, kun Himosmies haluaa tehdä sille opetetun tehtävän miellyttääkseen laumanjohtajaa.

Sukupuolivietti

 Suvunjatkamisvietti kehittyy nuoruusiässä, hormonitoiminnan vaikutuksesta. Vietti ilmenee yksilöillä eri vahvuisena. Aluksi mainiutuilla testohirmuilla tämä vietti on korkeampi ja saattaa ilmetä mm. normaalia voimakkaampana vastakkaisen sukupuolen ahdisteluna ja kourimisena. Usein nämä Himosmiehet kokevat myös olevansa laumanjohtajia ja muita lauma jäseniä viehättävämpiä.

Saalistusvietti

Ravinnonhankintavietin avulla Himosmies hankkisi ruokansa, ellei äiti sitä ruokkisi. Nälkä ajaa Himosmiehen liikkeelle etsimään ravintoa. Koska äiti normaalioloissa ruokkii Himosmiehen, sen ei yleensä tarvitse käyttää saalisviettiä ravinnon hankkimisessa. Kuitenkin ravinnonhankintavietti ja saalisvietti ovat säilyneet Himosmiehen käyttäytymisessä hyvin näkyvinä ja voimakkaina ja ilmeneekin selvästi "chinese food"-kojun edustalle kerääntyneen jonon muodossa.

Puolustusvietti

Puolustusvietti (aggressio) on Himosmiehen luontainen tapa puolustaa itseään tai laumaansa kokemaansa uhkaa vastaan. Avainärsykkeenä toimii Himosmiehen kokema uhka. Kun Himosmies joutuu uhatuksi se joko puolustautuu tai pakenee, toiminnan tarkoituksena on saada uhka häviämään. Mitä suurempi puolustushalu, sitä pienemmästä ärsykkeestä puolustautuu. Puolustushalu puolestaan on yleensä verranollinen testosteronitasoon ja ajoittuu selkeimmin promillevälille 1-2 o/oo.
Väistämiskäyttäytyminen (pako) on puolustusvietin toinen ilmenemismuoto joka puolestaan ilmenee yleensä laskuhumalan aikaan. Väistämiskäyttäytymistä hyödynnetään erittäin usein Himosmiehen koulutuksen kaikilla osa-alueilla ei-toivotun käyttäytymisen korjaamisessa, eli järjestyksenvaloja tai poliisi antaa Himosmiehelle pakotteen, nykäisee isällisesti niskasta ja Himosmies väistää. Pakotteen on tultava oikeaan aikaan ja tarpeeksi voimakkaana, mutta ei liian voimakkaana. Pakote ei saa aiheuttaa pysyvää pelkoa, ainoastaan tarpeen väistää.
Vähintään yhtä tärkeää kuin oikea-aikainen pakote on oikea-aikainen kehuminen, "Hyvä, mene telttaasi nukkumaan, hyvin toimittu!"