Loma tuli pidettyä, levättyä ja taas jaksaa. Vaalitkin oli ja meni, ja taas sosiaalisessa mediassa vaahdottiin kuinka "Poistan jokaisen kavereista joka äänestää persuja" tai "Mä vihaan perussuomalaisia, rasistikortistakin huolimatta". Tämän vuoden vaaliteeman alla tuo rasistikortti ilmeisesti tarkoittaa sitä, että kerrotaan lukuja siitä kuinka toinen maahanmuuttaja maksaa enemmän kuin toinen. En oikein nyt ymmärrä...jos minulla hajoaa pesukone ja Anttilan kone maksaa 500 ja Gigantin 400, niin käyn sitten hakemassa sen Gigantista niin joku poistaa minut kavereista kun hain sen halvemman? Ei käy järkeen.. Mutta toki voin olla vähän tyhmäkin ja tajuan oman älyni rajat. Kuten viime viikolla kun kävin työreissulla ja huomasin potevani morkkista siitä kun en noudattanut pariin otteeseen navigaattorin ohjeita ja tunsin mielipahaa siitä, että olin kenties pahoittanut sen naisäänen mielen. Mutta ei enempää vaaleista...todennäköisesti jo tästäkin kirjoituksesta joku Tinneri-Toni uhkaa kirjoittaa "Räsäsen esikuntaan" ja hankkivansa potkut.
No mutta muuten menee hyvin. 6-vee ei ole ainakaan viikkoon ilmoittanut vihaavansa minua tai sanonut lopettaneensa rakastamisen. Tosin kertoi, että minun kannattaa hankkia uusi koti jos hänen linjansa ei miellytä. Tänään koin jo suunnatonta mielenrauhaa kasatessani lihaa kärryihin grillikauden avajaisia varten. Kauppalappuun merkittyjä herkkusieniä ei kuitenkaan hyllystä löytynyt ja arvelinkin, että kotiin palatessani ei "Ne oli loppu"-selitys tällä kertaa menisi läpi. Nykyaikaisena ihmisenä päätinkin sitten napata kuvan tyhjästä hyllystä ja lähettää sen kotiin, jonka jälkeen suuntasin lähes tanssahdellen kohti kassoja. Luuri kuitenkin piippasi taskussa eikä sieltä suinkaan tullut viesti "No ei voi mitään, syödään sitten niitä lihoja", vaan viestissä luki "Sitten käyt ettimässä niitä saatana!" Seuraavan sekunnin aikana koin peräkkäin paniikin, vihan ja pelon tunteet ja totesin ettei tästä ole muuta ulospääsyä kuin etsiä niitä perkeleen sieniä! Suuntasin siis edelleen kassalle tarkoituksena mennä naapurikauppaan väijymään. Edessä oli jälleen kaksi neitokaista jotka olivat tulleet ruokaostoksille pikkubusseillaan kalan kuvat peräkonttia koristaen. Siinä sitten laitettiin hihnalle ne 18 maitopurkkia ja 15 leipäpakettia ilman aikomustakaan olla sosiaalinen kaupassakävijä. Sen sijaan että olisi aloitettu pakkaaminen etupainotteisesti jo kassan toiminnan aikana päätettiin aloittaa keskustelu siitä kuinka Luukkaan hampaat ovat puhjenneet ja toinen säestää kuinka Matteuksen vaipoista voitiin jo luopua. Tässä vaiheessa niska alkoi jo hieman punoittaa, ei siksi että minulla mitään olisi näitä neitoja vastaan vaan siksi että minulla oli nälkä eikä nyt ollut sopiva aika käydä koko 22 henkisen lapsikatraan asioita läpi kun kolme tonnia ostoksia makaa edelleen hinhalla.
Selvisin kuitenkin pois ja niitä sieniäkin löytyi. Viimein sain grillin kuumaksi ja pari olutta kitusiin. Taas tilanne hallinnassa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti