perjantai 24. tammikuuta 2014

Tulin töistä, kaadoin lasiin tilkan skottilaista ja istahdin sohvalle. Totesin että minut on tänään Jorman toimesta haukuttu viiden minuutin sisään heti lyömis-yrityksen jälkeen mulkuksi, vitun ääliöksi, köyhäksi, poikaseksi, klopiksi, taas mulkuksi, isoksi pojaksi ja lopulta isoksi possuksi. Unohtamatta tietenkään kaikkein mairittelevampia ilmaisuja kuten kyrpänaama ja paskapää. Mutta ei se mitään, kyllä maailmaan mölyä mahtuu enkä minä siitä mieltäni pahoita. Eniten harmitti kun samassa yhteydessä työtään tekevä lääkärikin haukuttiin mulkuksi vaikka täysin selkeäsi oli naissukupuolen edustaja. En malttanut olla sanomatta tälle tosimiehelle tämän tilityksen päätteeksi "Niin mutta minulla ei ole silmät kuin pandakarhulla (ei siis ollut minun eikä kollegan aikaansaannosta) eikä paska housussa...ja minä pääsen ihan kohta lämpimän peiton alle keltaisen muovipatjan sijaan vaikka köyhä kyrpänaama olenkin."

Joskus olisi ihan jees jos vielä vähän useampi näistä vastaavista asiakkaista olisi vähän myötämielisempiä. Ei nyt tartte viskipulloa ostaa mutta jos joskus vaikka ymmärtäisi olla iloinen hyvästä huolenpidosta. Havainnollistan mitä tarkoitan; Mikko-myyntiedustaja on tullut firman risteilyltä ja makaa kuset housussa tilausajolaiturilla kahden bussimatkan aikana nautitun Bacardipullon jälkeen. Virkavalta hälytetään paikalle työkavereiden toimesta koska Mikko saatetaan ryöstää tuossa tilassa - maailmaan mahtuu niin paljon pahuutta, vääryyttä ja heikomman hyväksikäyttöä. Poliisipartio menee paikalle ja selvittää että Mikko asuu 10 km päässä ja vaikka kaikki lain suomat edellytyksen säilöön ottamiselle löytyy, päättää partio tehdä hyvän työn ja toimittaa Mikon kotiin omaan sänkyyn nukkumaan jotta aamulla voi sitten oksentaa omaan pönttöön ja halata posliinia. Mikko autetaan kyytiin ja tässä vaiheessa hän sanoo: "Vhittu, te ootte oikeeshti hyviä äijjjiä!" Matka kohti kotia alkaa ja jotain käsittämätöntä tapahtuu matkan aikana - kotipihassa avataan maijan kuljetustilan ovi ja ennenkuin virkavalta ehtii sanoa "No niin, perillä ollaan, nyt pääset omaan sänkyyn vaimon viereen nukkumaan" Mikko on jo nostanut nyrkit pystyyn ja huutaa: "Shaatana! Vhittu tehän ette käshke misshä meikäläinen nukkuu perrrkele!!!" Mikko yrittää huitaista nakkikioskilyönnillä konstaapelia ja samalla rojahtaa maahan naamalleen konstaapelin väistäessä lyöntiä - matka jatkuu 10 km paluusuuntaan terveyskeskukseen, jossa huudetaan haavaa paikkaaville hoitajille "Vhittu tehän ette muhun koshke shaatana!" samalla kun yritetään osua nyrkillä hoitajaa naamaan. Kaikesta tästä huolimatta Mikolle annetaan iloista palvelua ja puoliväkisin paikataan se haava silmäkulmassa, koska Mikon olisi ihan turha esitellä menestyksekkäästi niitä vallankumouksellisia imureitaan seuraavalla työreissullaan jos naama on kuin Godzillalla. Aamulla Mikko joko suunnittelee tekevänsä kantelua sairaalan ja poliisin toiminnasta, tai jos lapsena on saanut edes jonkinlaisen terveen kasvatuksen osaa olla häpeissään. Anteeksi ei suomalainen mies kuitenkaan pääsääntöisesti pyydä.

Joku voisi jo kyynistyä näihin tosielämän antisankareihin, mutte me ei tietenkään - kokeillaan vielä huomennakin jos Mikko ja Jorma viimein osaisi käyttäytyä ja sovelletaan sitä asiakkaan kannalta lievintä keinoa, ja hoitajat ja lääkärit hoitaa näiden kulmat ja silmät edelleen hymyssä suin. Otan vielä toisen tilkan ja menen maate.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti