torstai 6. marraskuuta 2014

Vaihteeksi vähän painavampaa asiaa kuin Lasol-Lassen kuulumiset tai Diapam-Dimitrin edesottamukset:

Olen tässä viime aikoina pohtinut tätä lastenkasvatusta, näitä arvoja mitä niille koitan opettaa. Rehellisyyttä, vastuunkantoa, kunnollisuutta ja avoimuutta omista teoistaan. Mutta sitten mietin mitä yhteiskunta haluaa opettaa; itsekriminointisuojaa.

Ajatellaan että mukula rikkoo eskarissa ikkunan pallolla, vahingossa tai tahallaan. Tietenkin olen kasvattanut jälkikasvuni niin, että kertoo tarhan tädille vahingon tapahtuneen, tunnustaa, ja minä sitten kaivan kuvettani uuden ikkunan suhteen. Jos teko on tahallinen niin annan kurinpalautusta ettei vastaava enää toistu, tai jos vahinko niin pyydän olemaan huolellisempi jatkossa. Väärin! Itsekriminointisuojan mukaan kenenkään ei tarvitse itse edesauttaa oman syyllisyytensä selvittämistä, ja tämä siis on kirjattu lakiin. Jos haluan olla mukana yhteiskunnan linjassa, opetan tietenkin ipanalle että jos nyt se ikkuna menee rikki vahingossa, tai vaikka yleisen vitutuksen takia, niin sinun ei tarvitse, eikä kannata, eikä missään nimessä pidä sanoa mitään mikä saattaisi sinut vastuuseen teostasi. Ja jos alkaa pelottamaan niin sitten pyydät isin paikalle niin haastetaan se tarhan täti oikeuteen jos sinua painostaa. Tällä toiminnalla minä säästän pennejä, ja kakara oppii lainsäätäjän haluamille tavoille.

Murrosikään päästyään ipana sitten hölmöilee ja ajaa mopolla päin jonkun kansalaisen parkkiruudussa olevaa autoa. Aiemman kasvatukseni mukaan poika jää paikalle, koittaa tavoittaa omistajaa tai soittaa hätäkeskukseen, jonka jälkeen sitten kärsii seuraukset. Väärin! Kakaran ei tarvitse, eikä kannata, eikä missään nimessä pidä jäädä paikalle selvittämään asiaa ettei saata itseään syytteen tai muiden seuraamusten vaaraan. Parempi jättää se omistaja lommojensa kanssa, koska tietenkään ei tarvitse vastuuta kantaa....tuleehan se iskällekin kalliiksi.

Jossain vaiheessa tuo jälkikasvu tajuaa, ettei rehellisyys, kunnollisuus ja vastuunkanto kannata, ja tulee haastamaan minut oikeuteen heille epäedullisesta kasvatuksesta ja minä otan tuomion. Laittaa miettimään, miksi kasvattaa lapset rehellisyyteen jos ei yhteiskuntakaan sitä vaadi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti