perjantai 14. joulukuuta 2012

Kello on 05.17, tulin juuri töistä ja kaadoin pitkästä aikaa lasin skottia itselleni. Normaalisti käyttämäni tarkoin valittu 9-kulmainen lasini oli astianpesukoneessa likaisten seassa, en jaksanut tästä välittää joten kaadoin tilkan laatublended-tuotetta mäkkärin plus-aterian kylkiäisinä saamaani coca cola-lasiin. Se miksi lasin muoto ei juuri nyt kiinnosta, johtuu niistä ihmisistä kenen kanssa olin viimeisen 12 tunnin aikana tekemisissä:

 1. Rekkamies Pavel onnistuu jotenkin pääsemään rekallaan Suomen rajalle ja jatkaa siitä kohti pohjoista. Samaan aikaan rekkamies Igor ylittää rajan ja ensimmäisellä taukopaikalla Lappeenrannan tällä puolen mittaillaan kummalla on paremmat renkaat. Pavelilla on kuvio hävinnyt jo näkyvistä mutta koska Igorin renkaista näkyy jo teräskudokset kumin seasta Pavel voittaa. Lähdetään toimittamaan sitä kelopuukuormaa kohti Lappia, jotta rikkaat maanmiehet voivat rakentaa niistä mökkejä Levin juurelle. Keskisessa Suomessa jyrkkä mäki yllättää Pavelin ja vauhti hidastuu slicksien lyödessä tyhjää. Igor muistaa edellisen kilvan nöyryyttävän tappion ja huomaa tilaisuutensa koittaneen - lähtee ohittamaan sillä seurauksella että molemmat rekat ovat rinnakkain jumissa keskellä Suomen suurinta tieväylää. Suomalaisten liikenne ohjataan poliisin toimesta sivuteille joiden tienviitoista koittaa Ylläkselle menevä Helsinkiläinen skimbaajaperhe päätellä olisiko Valkola vai Koivisto oikea suunta (molemmissa 150 asukasta).

2. Roope on aina halunnut olla rocktähti. Roope ottaa lähiökuppilassa muutaman oluen ja päälle jokusen terävän ja tuntee beatin valtaavan vartalonsa - pakko päästä vetään rock'n rollia! Roope yrittää päästä vetään karaokea kuppilaan mutta koska lavalle mennessään kaataa muutamat tuopit heittää portsari Roopen ulos baarista. Roope suuntaa naapurissa olevaan kirkkoon jossa on alkamassa "kauneimmat joululaulut"-esitys ja huomaa alttarilla akustisen kitaran ja mikrofonin. Roopen jalka alkaa jo teputtaa, suorastaan tuntee rock-sykkeen raajoissaan ja hyökkää alttarille. Roope ottaa kitaran syliinsä, kaivaa taskustaa Top Gun-malliset peililasit ja alkaa vetää George Michaelia täydelle yleisölle. Yleisö on kauhuissaan ja penkeillä istuvat karpaasitkin tuntevat otsasuonen sykkivän mutta pidättyvät väkivallan käytöstä koska kirkkoon ei moinen sovi. Paikalle tulee virkavalta joka vie Roopen pois ja muistuttaa että kohdeyleisö kuulee mieluummin "Seimessä härkien kaukalon" kuin "I want your sex!"

3. Pikkujouluprinsessa Pirkko on vetänyt muutaman punaviinin liikaa mutta tuntee vatsansa kurnivan. Pirkko näkee kadulla hodarikojun josta päättää ostaa nakkisämpylän nälkäänsä. Ensimmäisen hodarin koostumus ei Pirkkoa miellytä joten paiskaa sen takaisin tiskille sinappeineen ja sipuleineen ja vaatii parempaa palvelua, maksava asiakas kun on. Myyjä tekee Pirkolle uuden joka ei vieläkään ole Pirkon mieleen ja paiskaa tämän uudestaan tiskille. Myyjä pyytää kohteliaasti Pirkkoa poistumaan mutta tämä tyrmistyy saamastaan kohtelusta maksavana asiakkaana joten käy myyjän rinnuksiin kiinni ja yrittää lyödä tätä naamaan. Paikalle sattuu poliisipartio jolle myyjä kertoo olevansa pulassa, Pirkko puolestaan kertoo saaneensa hävyttömän huonoa palvelua. Molempia osapuolia kuultuaan pyytää virkavalta Pirkkoa poistumaan johon Pirkko vastaa: "Vittu! Tehän ootte aivan idiootteja! Kuuletteko aivan idiiiooootttteeejaaaa!" Partio pyytää edelleen Pirkkoa poistumaan ja muistuttaa että mikäli hän ei poistu hänet täytyy viedä säilöön valtionhotelliin aggressiivisen käytöksen ja häiriön vuoksi, johon Pirkko vastaa "Vittu! Viekää putkaan! Vedän kohta turpaan niin että tuntuu!" Pirkko viedään koppiin rauhoittumaan. Samalla Pirkko vannoo että huomenna hodarimyyjä, poliisit ja vartijat ovat työttömiä koska hän tuntee Irmelin jonka serkun tuttu tuntee naapurin Irman joka on ollut ala-asteella Joukon kanssa joka on nykyään lakimies.

Tässä oli Top3 / 20. Minä pyrin oikeasti olemaan mukava, ystävällinen, hyvä asiakaspalvelija ja ennenkaikkea hyvä ihminen. Mutta jos en jaksa enää hymyillä neljältä aamulla niin syyttäkää näitä jotka tekevät minusta kyynisen, lievästi misantrooppisen ihmisen. Mutta seuraava ilta kun tulee, minä taas jaksan olla sitä kaikkea hyvää...ensimmäiset kymmenen tuntia. Hyvää yötä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti