Ajelin tuossa aamulla töihin sohjokelissä ja tuumin että eikö tämä talvi voisi jo loppua! Kohta eletään toukokuuta ja edelleen tulee lunta taivaalta. Mietin tulevan työpäivän antimia ja kaikkia niitä urpoja jotka liukastelevat kesärenkaillaan päin toisiaan. Onneksi ainakin toistaiseksi on isommilta vahingoilta vältytty.
Siinä tulevan päivän tehtäviä miettiessäni mieleen nousi eräs liikenneonnettomuus jonka parissa taannoin hiihtolomien aikaan koitin virkaani hoitaa. Rekka ja henkilöauto olivat ottaneet mittaa toisistaan, ja osakseni jäi onnettomuuspaikalla tilanteen johtaminen edellisen vuoron jäljiltä.
Siinä sitten paikalla hoidin työtäni, ja kuinka ollakaan onnistui muutama lomalainen valitsemaan reittinsä ohi kollegan järjestämän kiertotien matkallaan kohti lapin lomakeskuksia. Toki virkamiehen kuuluu olla aina asiallinen, mutta kieltämättä vaatii todellista itsehillintää kuunnella kuskista toiseen pään aukomista siitä kuinka onnettomasti virkavalta hommaansa hoitaa ja silti edelleen olla ystävällinen. Toki suurin osa näistä kiertotiekikkailijoista oli hyvin asiallisia, mutta mukaan mahtui mooooonia v****ilevia korkeamman keskiluokan pumpulissa eläviä hönöjä, joiden kohdalla alkoi äänenpaino jo väkisinkin nousta. Ensimmäiset kymmenen meni heittämällä iloisella asiakaspalvelulla, mutta siitä eteenpäin alkoi mieltäni vallata ilkeät ajatukset:
Kiertotiekikkailija Espoosta (n. nro11) sanoo: "Mikä helvetti siinä on että ettette te voi järjestää kunnon opasteita tuonne kiertoteille!? Häh!? Me ollaan menossa Leville ja nyt me seurattiin tätä navigaattoria ja jouduttiin tänne takas!"
Olisin niin kovasti halunnut sanoa "Ostakaapa vaikka kartta huoltoasemalta ennen seuraavaa reissua niin voitte sitten siitä seurata isoja teitä jotka on merkitty punaisella viivalla, sitten osaatte perille ja pääsette jatkamaan lomaanne. Järjenkäyttökään ei ole kiellettyä, eli jos se navigaattori ohjaa auraamattomalle kärrypolulle, se tuskin on tie talviseen paratiisiin" Mutta sanoin "Olen pahoillani, tässä ei nyt oikein ole ehtinyt opasteita pystyttämään, varmasti ymmärrätte."
Kiertotiekikkailijan (n. nro 19) vaimo huutaa matkustajan paikalta: "Mikä saatana siinä on ettette voi järjestää tuonne kunnon opastusta!? Yhdessä risteyksessä seisoo poliisi ja sen jälkeen ei ole enää ketään opastamassa! Nyt me ajauduttiin tänne kun seurattiin tuota navigaattoria! Me ollaan menossa Leville!" Vastasin "Valitettavasti meillä ei riitä nyt väkeä opastamaan joka risteykseen, pahoittelen." Rouva tähän: "Siellä oli ainakin neljä poliisiautoa tuolla risteyksessä ja 8miestä! Eikö siitä muka riitä häh!? Leville ollaan menossa mutta teidän takia suunnitelmat menee päin helvettiä!" Kovasti olisin halunnut vastata "Hyvä rouva, juokaapa seuraavalla kerralla yksi punaviinipullo vähemmän yömyssyksi niin ette näe aamulla kaikkea kahtena. Sitäpaitsi ne kaksi miestä jotka siellä oli "ylimääräisinä" on valvoneet tässä tiellä kohta 17 tuntia huolehtimassa teidänkin turvallisuudesta joten kohtuullista lienee välillä suorittaa vaihtoa, eikös!?" Tyydyin silti vain toivottamaan hyvää matkaa.
Kiertotiekikkailija Helsingistä (n. nro 27): "Ettekö te jumalauta voi hankkia kunnon opastusta noihin risteyksiin, me seurattiin tuota navigaattoria jonnekin saatanan kinttupolulle ja nyt on vanteet ihan lumessa (Audi A8, uudet alumiini-puolavanteet)! Me ollaan menossa Leville!" Tunsin jo sykkivän paineen otsasuonessani ja näin sieluni silmin kuinka avaan tuon Audin oven, otan tukevan otteen herra skimbaajan takista ja autan hellästi tuon keskiportaan johtajan ulos autosta. Talutan hänet niskaa isällisesti mutta hellästi puristaen muutaman kymmenen metriä eteenpäin ja sanon "Katsoppa tästä tätä näkyä joka jää sun verkkokalvoille vaikka minkälaiset skimbaajalasit vetäisit päähäs! Luuletko jumalauta että mua kiinnostaa onko sun vanteet lumessa vai ei!? Ja yllätysyllätys, Levilläkin on lunta myös TEIDEN PINNALLA eli kannattaa viimeistään nyt kääntyä takaisin!" Mutta ei, sanon ystävällisesti "Kannattaa putsata ne vanteet ettei liikaa ravista ajaessa, hyvää matkaa :)"
Onneksi pian saatiin tie auki ja kaikki pääsivät sinne LEVILLE! Ja siinä mielessä olen tyytyväinen asiakaspalveluuni, että vaikka kuinka vituttaa niin silti jaksan vielä näille ystävällisesti hymyillä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti