Olipa taas päivä, tällaisina päivinä ymmärrän hetkittäin niitä vanhempia kollegoja jotka vetivät päälleen lyhythihaisen kauluspaidan, prässihousut ja tanssikengät jalkaan, liivit jätettiin nätisti nippuun jonnekin takapenkin uumeniin. Tosin heillä saattoi olla helteen lisäksi syynä sekin että oli helpompaa vetää humppaa hangan lavalla niissä kuteissa reukku vyöllä killuen (olen muuten todistanut aikanaan sitäkin).
Jokatapauksessa oli kohtuu tuskallinen päivä- työautojen paskoiksi haukuttujen penkkien pehmustusta lisäsi osittain jalkovälissä ollut kollikissan kokoinen vaahtopallo, liivin alla ollut verkkopaita imi kosteutta sen kilon verran ja nenänpäästä valuva hikitippa antoi kansalaisille kuvan lähinnä imppaavasta elämäänkyllästyneestä virkamiehenreppanasta.
Päivän päättyessä kun revin maihareita jalasta piti ensin huutaa "Nyt otan ne pois!" ja odottaa, että vuoronvaihtoon tulevat ehtii juosta pois alta. Ihoon liimautuneen haalarin yltä saadakseen piti vääntelehtiä kuin umpihullu pakkopaidassa. Kotiin kun pääsin piti väistellä pihassa vakiopaikallaan olevaa mäkäräisparvea etten saa niistä piisamia muistuttavaa kaunistusta tahmeille kasvoilleni. Noh, selvisin siis sisään ja avasin sen kaapissa odottaneen, jumalaisen kylmän oluen. Uskomatonta on myös se, miten suuren ilon saa aikaan eilen ostamani koivuntuoksuinen löylytuoksu jota palan halusta päästä kohta kaatamaan löylykiuluun.
Nyt se sauna lämpenee, kyllä se tästä vielä...:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti